Historia
Turkulaisen järjestäytyneen alppihiihdon katsotaan alkaneen vuonna 1952, jolloin alppihiihdon pioneerit raivasivat ensimmäisen rinteen Kakskerran Nunnavuoreen Brinkkalan kartanon maille. Hiihtohissiä ei siihen aikaan ollut, mäki tampattiin ylös ja laskettiin alas aina meren jäälle asti. Vuonna 1962 perustettiin Turun Slalom ry ja siitä lähtien Hirvensalon rinteillä on lajivalmennusta tehty ja harrastusmahdollisuuksia kehitetty. Nykyinen seura vaalii näitä perinteitä edelleen.
Historiaa
23.3.1962 Turun Slalom perustettiin.
1964 Hirvensalon pujottelumäki avattiin.
1965 pidettiin ensimmäinen Turku–Tampere-kaupunkiottelu – Turku voitti.
1964-1966 Kalevi ”Häkä” Häkkinen oli TuSlan valmentajana. (Biografiaa: "Häkkinen osallistui vuoden 1956 olympialaisiin Cortina D´Ampezzossa ja sijoittui syöksylaskussa sijalle 23. Nopeuslaskukilpailuihin hän osallistui ensimmäisen kerran vuonna 1964 Cervinian legendaarisessa Kilometro Lanciatossa. Lajin maailmanmestaruuden hän voitti vuonna 1968. Vuonna 1970 Häkkinen ylitti ensimmäisenä laskijana 180 km/h rajan. Oman nopeuslasku-uransa ohella Häkkinen toimi alppimaajoukkueen päävalmentajana vuosina 1969–1975. Nopeuslasku-uraansa Häkkinen jatkoi 2000-luvulle saakka. 200 km/h rajan hän ylitti 60-vuotiaana.)
The Flying Finns; ralliautoilija Rauno Aaltonen ja alppihiihdon ja nopeuslaskun sinivalkoinen legenda Kalevi Häkkinen kisaavat 70-luvulla Hirvensalon rinteessä.
1966-1967 Kakkosrinne avattiin ja hankittiin ensimmäiset lumitykit (jäseniä TuSlassa 250).
Lentoharjoituksia Hirvensalon ykkösen luonnonhyppyristä 1968. Varusteet aikansa kärkeä: sukset Kneissl White Star, monot Trappeur, Nevada-siteet, nahkaiset karkuremmit, vyötäisillä leveä nahkavyö ja hissikoukku, kypäränä villamyssy...
1968 Seppo Leino laski Italian Cerviniassa ”maagiset” 148,775 km/h (silloinen ME 162,156 km/h) ja Mette Simberg voitti hopeaa tyttöjen sarjassa SM-kisoissa – TuSlan ensimmäinen SM-mitali.
1969 Hankittiin ensimmäinen sähköinen ajanotto, joka saattoi osaltaan auttaa voittoon Tampereesta.
1969-1970 Kausi alkoi itsenäisyyspäivänä ja kesti huhtikuun puoliväliin.
1970-1971 Pystytettiin ensimmäinen ankkurihissi ykkösen ja kakkosen väliin. Huono lumitilanne, kun rinne saatiin auki vasta 23.2. ja suljettiin 16.3.
1972 Turun Slalomin 10-vuotisjuhlissa ”valtiovallan” edustajat totesivat: ”Pienen yksityisen seuran aikaansaannoksena Hirvensalon pujottelukeskus on ollut merkittävä suoritus, sillä näin suuret vuosia kestävät rinnerakennelmat ovat jo poikkeuksetta kunnallisia laitoksia”.
1974-1975 Rinne oli auki vain kolme päivää.
1977-1978 Kari Kangasniemen sijoitus oli 11. opiskelijoiden MM-kisoissa Tsekkoslovakiassa.
1978-1979 Ensimmäinen lumikissa ”Prinoth” – runsasluminen talvi ja rinne oli auki 90 päivää.
1981-1982 Ensimmäinen korkeapainetykki Hämmerle. Ensimmäinen vaijerihissi ”koukkumalli” oli käytössä 1971 asti.
80-luvulla valtakunnallisissa nuorten kisoissa TuSlaa edusti ja pokaaleja napsi huippukova HS-ryhmä. Kuva vuodelta 1987.
2000-luvulla TuSla on ollut joka vuosi TOP-kympissä seuraluokittelussa.
2006 TuSla sijoittui neljänneksi (ensimmäinen kerta TOP-viidessä) seurojen välisessä rankingissa ja sille myönnettiin Nuori Suomi -status.
2010 TuSla sijoittui toiseksi seurojen välisessä rankingissa ja Hirvensalon hiihtokeskus valittiin Vuoden lähirinteeksi.
2011 Partiovarusteen hiihtokoulu valittiin Vuoden hiihtokouluksi. Jäsenmäärä ylitti kaudella 2010–2011 1300 jäsenen rajan.
10.3.2012 turkulainen alppihiihto vietti 60-vuotisjuhlaa.
Päivä alkoi medialle ja Palander-faneille suunnatun tapahtuman merkeissä Hirvensalon hiihtokeskuksessa ja jatkui iltajuhlana Börsin juhlasalissa parin sadan vieraan voimin. Juhlassa jaettiin kunnianosoituksia jäsenille ja yhteistyökumppaneille, pidettiin puheita, kerrottiin kaskuja ja viihdyttiin.